Annikinkadun puutalokorttelin historiaa

Etusivu
lue
kirjoita
Annikin Facebook-yhteisö

historia

Annikin Runofestivaali
Annikinkadun taidekioski
Annikin kulttuurikesät
Kulttuuritapahtumien kuvat
Kulttuuritapahtumat mediassa
Galleria
Näin löydät Annikille!

toiminta
jäseneksi
yhteystiedot

Annikilla nyt

Annikin Runofestivaali järjestetään taas 11.6.2016. Lue lisää!

Annikin tilanne nyt! Lue viimeisimmät kuulumiset!

Katso Annikin kulttuuritapahtumien kuvat vuosilta 2002-2015!


1896

Kortteli numero 247 merkitään Tampereen asema- ja aluekartassa asuinkäyttöön.

1907-1909

Ainonkadulle rakennettiin J. Pirjolan ja N. Nummen suunnitelmien pohjalta kolme puu- ja tiilirakenteista taloa sekä tiiliset talousrakennukset. Talot nimettiin omistajiensa mukaan Hirvelän taloksi (nykyinen Mäkipäänkatu) ja Widellin taloksi (nykyinen Annikinkatu).

Kortteli sijaitsi kaupungin rajalla: Salhojankadun toisella puolen alkoivat Kalevan pellot.

1918

Annikin kortteli joutuu keskelle kaupunkisotaa, kun kansalaissodan loppuvaiheissa käytiin taistelua Tampereesta. Kortteli oli strateginen kohde koska sijaitsi pienellä kummulla Kalevan peltojen laidalla. Perimätiedon mukaan konekivääreitä oli pultattu kiinni keittiöiden tiskipöytiin kaupungin puolustustaistelun aikana. Vielä vuonna 2000 löytyi korjaustöiden yhteydessä eräästä asunnosta kansalaissodan aikainen luoti. Taisteluista kortteli selviytyi kuitenkin yllättävän hyvin,

1920-1960

Puu-Tammelan rakentaminen alkoi 1920-luvulla. Annikinkadun kortteli on siis ainoa säilynyt ns. Vanhan Tammelan puutalokortteli ja ainoa asuttu umpipihainen kortteli Tampereella. Samantapaisia kortteleita on Tammelassa ollut vielä 1960-luvulla runsaasti jäljellä.

Kortteli selvisi kahdesta sodasta varsin mitättömin vaurioin. Annikin puolella toimi pitkään Koivulan kenkätehdas, joka myöhemmin kunnostettiin asunnoiksi. Perheet olivat suuria. Asuttiin ahtaasti ja lapsia juoksenteli pihapiirissä monikymmenpäinen joukko.

1966

Kuusikymmentäluvun puolivälin jälkeen koitti uusi aika. Vanha Tammela muuttui vähitellen betoni-Tammelaksi. Tuolloin hyväksytty uusi asemakaava määräsi puutalot purettaviksi nykyisten kerrostalojen tieltä. Mäkipäänkadun puoleinen talo siirtyi kaupungin omistukseen.

Sattuma kuitenkin säästi Annikinkadun korttelin: tontille ei kaavoitettu kerrostaloa vaan puisto. Purkamisella ei siis ollut kiirettä, vaan puiston laajentamista tärkeämpää oli saada kerrostalojen rakennustyöt alulle.

1970-80-luku

Kaupunki tyhjensi vähitellen korttelin Mäkipäänkadun puolta asukkaista. Asunnoista katkaistiin sähköt ja vesi. Naapurikorttelin umpipiha -miljöö purettiin 1980-luvun alussa ja muutettiin puistoksi.

Korttelin Annikinkadun puoli taas oli edelleen osittain yksityisomistuksessa. Annikin puolta emännöi Kaarina Viilonen (ent. Widell), tehtailija Emil Aaltosen veljentytär. "Viiloska" myi osuutensa kaupungille muuttaessaan korttelista vuonna 1983. Talon viimeinen yksityinen omistaja, tilintarkastaja ja kielenkääntäjä Aarne Peltomäki muutti samana vuonna vanhainkotiin, mutta kieltäytyi myymästä osuuttaan kaupungille.

Taloon alkoi muuttaa uutta, nuorta väkeä. Annikinkadun isännöinnistä otti vastuun Pasi Toivonen. Nykyisin TV2:lla tuottaja/toimittajana työskentelevä Toivonen oli korttelin suojeluhankkeen pääorganisaattori vuoteen 1999 saakka.

1990

Asukkaat tekivät kunnallisaloitteen talojen säilyttämiseksi. Myös Museovirastolta pyydettiin lausuntoa korttelin rakennushistoriallisesta arvosta.

1994

Annikinkadun puolen talo päätyi kaupungin omistukseen. Kiinteistö oli päätynyt Aarne Peltomäen testamentin nojalla Kuurojen Liitolle, joka myi saamansa kiinteistön kaupungille.

Tampereen Ympäristövirasto otti asukkaiden neljä vuotta aikaisemmin tekemän kunnallisaloitteen päätösvalmisteluun. Naapurikerrostaloyhtiöiden edustajat vaativat selväsanaisesti korttelin purkamista puiston tieltä.

Museovirasto antoi lausunnon, jonka mukaan korttelin rakennukset ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita. Lausunnossa todettiin myös, että talot kunnostettuina lisäisivät alueen viihtyisyyttä

Korttelin asukkaat liittivät kunnallisaloitteeseen adressin, jossa 92 naapurikerrostalojen asukasta ilmoitti hyväksyvänsä puukorttelin säilyttämisen, jos kortteli kunnostettaisiin.

Asukasyhdistys Annikin Tähti perustettiin. Yhdistys teki kaupungille korttelin taloista avoimen ostotarjouksen. Arkkitehti Rauno Penttinen laati korttelista ja sen korjauksen kuluista perusteellisen hankesuunnitelman.

1995

Tampereen ympäristölautakunta päätti äänin 6-5 suosittaa vuoden 1966 puistokaavan säilyttämistä.

Korttelin asukkaat ja ystävät luovuttivat kaupunginhallitukselle 985 nimen kansalaisaloitteen korttelin säilyttämisen ja kunnostamisen puolesta Kaupunginjohtaja Jarmo Rantanen esitti asemakaavan muuttamista siten, että talot voidaan säilyttää. Kaupunginhallitus jätti asian pöydälle.

Aamulehti julkaisi mielipidetiedustelun, jonka mukaan kaksi kolmasosaa tamperelaisista haluaisi säilyttää puutalokorttelin.

Kaupunginhallitukselle luovutettiin 654 nimen lisäadressi korttelin säilyttämisen puolesta

Kaupunginjohtaja Rantanen uudisti suojeluesityksensä, mutta kaupunginhallitus päätti äänin 7-4 säilyttää vanhan purkukaavan.

Pirkanmaan perinnepoliittinen yhdistys esitti Hämeen Lääninhallitukselle ja sitä kautta ympäristökeskukselle korttelin suojelemista rakennussuojelulain nojalla.

Valtuustoryhmille luovutettiin 3480 nimen lisävetoomus korttelin puolesta.

28 kaupunginvaltuutettua 67:stä jätti kaupunginhallitukselle valtuustoaloitteen, jossa he ehdottivat suojelukaavaa

Kaupunginhallitus antoi äänin 7-4 lääninhallitukselle valtuustoaloitteen, jossa he ehdottivat suojelukaavaa.

Museovirasto suositti lääninhallitukselle korttelin suojelemista rakennussuojelulain nojalla.

Kaupunginvaltuusto jätti valtuustoaloitteen pöydälle.

Kaupunginvaltuusto päätti äänin 36-31 säilyttää purkukaavan. Äänestys jakoi tuttuun tapaan suurten puolueiden ryhmät.

1996

Hämeen ympäristökeskus määräsi korttelin toimenpidekieltoon, joka on voimassa, kunnes suojeluasia on lainvoimaisesti ratkaistu.

1997

Hämeen ympäristökeskus määräsi rakennukset suojeltaviksi rakennussuojelulain nojalla. Kaupunginhallitus ja naapurusto päättivät valittaa päätöksestä ympäristöministeriöön.

Kaupungin tilakeskus teetti korttelissa kuntotutkimuksen. Ullakolta löytyneiden korkeiden homeitiöarvojen takia tilakeskus esitti asumiskieltoa. Asukkaat teettivät oman hometutkimuksensa, jossa todettiin home-esiintymä paikalliseksi. Ympäristövirasto suostui asumisen jatkamiseen sen jälkeen, kun asukkaan olivat luvanneet asua talossa terveysriskin osalta omalla vastuullaan.

1999

Ympäristöministeriö vahvisti Hämeen ympäristökeskuksen tekemän suojelupäätöksen. Vastoin kaupunginjohtajan ja kaupungin lakimiesten neuvoa kaupunginhallitus ja naapurusto päättivät tämän jälkeen valittaa vielä viimeiseen valitusasteeseen, korkeimpaan hallinto-oikeuteen. (KHO)

2000

KHO kumosi marraskuussa Ympäristöministeriön ja Ympäristökeskuksen suojelupäätökset, jotka perustuivat rakennussuojelulakiin. Samalla KHO kuitenkin totesi, että suojelulle on olemassa selvät perusteet jo rakennuslain nojalla. Pallo palasi siis takaisin Tampereen kaupungille.

2001

Ympäristöministeriö lähetti alkuvuodesta Tampereen kaupunginhallitukselle kirjeen tiedustellen kaupungin aikeita korttelin suhteen. Kirjeellä pohjustettiin mahdollista kaavoituskehotusta, jonka Ympäristöministeriö voisi kaupungille tällaisessa tilanteessa antaa.

Helmikuussa kaupunginhallitus päätti esittää taloja suojeltaviksi.

Asukasyhdistys Annikin Tähti muuttui Annikin Tähti ry:ksi. Yhdistykseen voivat kuulua muutkin kuin korttelin asukkaat.

Annikin Tähti ry käynnisti "Mahdollisuuksien kortteli" -nimisen hankkeen. Hankkeen tarkoituksena on ideoida ja kokeilla niitä monia mahdollisuuksia, joilla kortteli voisi rikastuttaa tamperelaisten elämää.

Suojelukaavan valmistelu alkoi heinäkuussa. Ensimmäinen kaavavalmisteluun liittyvä yleisötilaisuus pidettiin marraskuussa. Kuumimpia tunteita herättivät parkkipaikat. Kerrostalot molemmin puolin korttelia lupasivat valittaa, mikäli autopaikkoja tulisi heidän ikkunoidensa/parvekkeidensa alle.

Annikin Tähti ry on ehdottanut korttelia rajoitetun autokannan ja jopa autottoman elämäntavan kokeilukortteliksi. Tampere on Suomen kaupungeissa ainoana mukana EU:n ekocity-hankkeessa. Suojeltava kortteli olisi mainio paikka vaalia siellä jo olemassa olevaa ekologista ja yhteisöllistä elämäntapaa. Näin korttelissa voisivat jatkua sinne hyvin juurtuneet kestävän kehityksen elämänvalinnat. - Korttelin 32 asukkaasta vain kahdella on auto.

2003-2004

Korttelin säilyttävä kaavamuutosehdotus valmistuu. Annikin Tähti ry, Pirkanmaan Perinnepoliittinen yhdistys ja muutama muu taho valittivat Hämeen Hallinto-oikeudelle kaavaan sisällytetystä parkkihallista.

Asukkaat valmistelevat Annikinkadun puukorttelin ostohanketta.

2005

Hämeenlinnan Hallinto-oikeus hylkää Annikin tähti ry:n parkkihallikaavaa koskevan valituksen. Yhdistys valittaa asiasta edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

2006

29.5 Korkein hallinto-okeus hylkää parkkihallikaavaa koskevat valitukset. Tampereen Kaupungin tilakeskus ilmoittaa laittavansa korttelin myyntiin syksyllä 2006. Annikkilaisten toive on, että tuleva ostaja kunnostaisi paitsi korttelin, niin myös säilyttäisi sen yhteisöllisen elämäntavan kaupungin elämää rikastuttavine tapahtumineen.

2007

Tammikuun 29. päivä Annikin Tähti ry luovutti pormestari Timo P. Niemiselle ja kaikkien valtuustoryhmien puheenjohtajille vetoomuksen Annikin asumiskulttuurin puolesta. Adressin allekirjoitti 2251 henkilöä. Maaliskuun lopussa viimeisetkin Annikin kylän asukkaista muuttavat pois.

Tampereen kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kokouksessaan 16.4.2007 myydä Annikinkadun puutalokorttelin Pirkanmaan yhteisöasujat ry:n kokoamalle ostohankkeelle. Kortteli siirtyy uuteen omistukseen toukokuussa 2007. Annikin tähti ry kommentoi: Voitto kansalaisvaikuttamiselle!

Elokuussa ostotarjouksensa puutteellisuuden vuoksi Annikin korttelin tarjouskilpailusta pudottu ostajaehdokas teki valituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen korttelin myynnistä. Pirkanmaan yhteisöasujien suorittama korttelin peruskorjaus viivästyy valituksen vuoksi. Annikin Tähti ry on huolissaan syntyneestä viivästyksestä.

Syyskuussa kaupunki käynnisti puutalokorttelin rakennusten kuntoa ylläpitäviä kunnostustöitä, ja lokakuun alussa autioksi jätetty kortteli heräsi taas henkiin kun kaupunki vuokrasi paikan Pirkanmaan yhteisöasujille korttelin myynnistä tehdyn valituksen käsittelyn ajaksi.

Korttelin uudet vuokralaiset jatkavat Annikin korttelin rikasta tapahtumaperinnettä. joulukuussa järjestettiin perinteiset Annikin joulumarkkinat.

2008

Noin 2/3 korttelin asunnoista on taas asuttuja. Korttelin peruskorjaus viivästyy myynnistä tehdyn valituksen vuoksi todennäköisesti useilla vuosilla.

Annikin Runofestivaali järjestetään taas vuoden tauon jälkeen 7.6.2008. yhteistyössä Annikin Tähti ry:n ja Pirkanmaan yhteisöasujien kanssa.

2009

Korttelin myyntipäätöksestä tehty valitus tyrmättiin keväällä 2009 Hämeenlinna hallinto-oikeudessa. Sen jälkeen sama taho teki jatkovalituksen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korttelin peruskorjaus viivästyy uuden valituksen vuoksi vielä noin vuodella.

Kuudes Annikin Runofestivaali järjestetään 6.6. teemanaan "Radikaalit!" Tapahtuma saavuttaa uuden kävijäennätyksen.

2010

Korttelin myyntipäätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen tehdystä jatkovalituksesta odottiin päätöstä alkuvuosi. Se saatiin kun Korkein hallinto-oikeus hylkäsi 20.4.2010. tekemässään päätöksessä korttelin myynnistä tehdyn valituksen.

Tarjouskilpailun voittanut yhteisöllinen ostohanke pääsee viimeinkin aloittamaan korttelin peruskorjausta noin vuoden päästä. Yhteisöllinen elämäntapa ja korttelin sisäpihan käyttäminen kulttuuritapahtumien foorumina jatkuvat.

Seitsemäs Annikin Runofestivaali järjestetään 12.6.2010.

2011

Tarjouskilpailun voittanut yhteisöllinen ostohanke pääsi vihdoinkin aloittamaan korttelin peruskorjauksen huhtikuussa 2011. Viimeinen mahdollinen este Annikin korttelin peruskorjauksen tieltä poistui, kun rakennuslupa hyväksyttiin maaliskuussa ilman valituksia. Peruskorjaus kestää noin 18 kuukautta, jonka jälkeen yhteisöllinen elämäntapa ja kulttuuritapahtumat jatkuvat Annikilla.

Annikin Runofestivaali muuttaa remontin alta toiseen satavuotiaaseen pihapiiriin Väinö Linnan aukiolle Finlaysonin alueelle. Runofestivaali palaa Annikille peruskorjauksen valmistuttua.

2012

Peruskorjaus jatkui edelleen Annikilla. Annikin Runofestivaali viettää vielä vuoden evakossa Väinö Linnan aukiolla.

Annikin puutalokorttelin peruskorjaus valmistui syyskuussa 2012 ja kaikki korttelin asunnot ovat nyt asuttuja. Annikinkadun puutalokorttelin uudet haltijat, As Oy Tampereen Annikin osakkaat tarjosivat kaupunkilaisille mahdollisuuden tutustua uudistuneeseen kortteliin Avoimet ovet- päivässä 11.8.2012. Tapahtuma oli menestys! Muutama tunnin aikana Annikilla ja esiteltävissä asunnoissa vieraili noin 2000 kävijää. Katso kuvat Annikin Avoimet ovet-tapahtumasta!

Kahden vuoden tauon jälkeen järjestettiin taas Annikin joulumarkkinat 15.12.

2013 -

Elämä on asettunut uomiinsa peruskorjattuun yhteisölliseen asuinkortteliin. Annikin Runofestivaali palasi 8.6. kahden vuoden tauon alkuperäiseen tapahtumapaikkaansa juhlimaan kymmenvuotispäiviään. Annikin Runofestivaalit järjestetään tulevaisuudessakin Annikin korttelissa.